Ainejärjestömme virallinen taival on reilun 25 vuoden mittainen. Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen draamalinjan opiskelijoiden ainejärjestön Silmänkääntäjän perustava kokous pidettiin 15.3.1979 Tampereen Työväenyhdistyksen kabinetissa. Puhetta johti Seppojuhani Ruotsalainen, josta samassa kokousessa tuli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Yhdistyksen nimiehdotusta Silmänkääntäjää perusteltiin muun muassa sillä, että se perustuu Pietari Hannikaisen näytelmään, ainejärjestön nimenä "se ei ole perinteinen tai tavanomainen vaan symbolistinen ja asettaa tarpeita järjestön toiminnalle".

Nimiehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja tehtiin päätös, että "ainejärjestö Silmänkääntäjä rekisteröidään ja tämä tehtävä annetaan järjestön hallituksen tehtäväksi".

Perustavan kokouksen päätöksestä huolimatta yhdistyksen rekisteröintiin kului reilut viisi vuotta, mutta se ei haitannut nuorta ainejärjestöä. Perustamisvuoden toimintasuunnitelman mukaan "Silmänkääntäjä ajaa teatteritieteiden opiskelijoiden etuja, edistää heidän oman alansa tuntemusta, kehittää heitä tuleville toimialoilleen ja toimii heidän yhdyssiteenään".

Vuonna 1979 Silmänkääntäjä teki aktiivista koulutuspoliittiikkaa, pohti kokouksissaan "tulevaisuuden eksistenssikysymyksiä ja tutkinnonuudistusta" sekä hankki työsuojelukatselmuksen Teatterimonttuun, jonka tilat tämän ansiosta kunnostettiin määräykset täyttävään kuntoon.

Tiedotuksesta opiskelijoille huolehdittiin muun muassa ilmoitustaululla olleella seinälehti Linssiluteella, jossa julkaistiin myös artikkeleita. Yhdistyksellä oli oma opinto-ohjaaja ja Linssiluteessa ilmestyi luottelo "suositeltavasta oheiskirjallisuudesta opiskelun tueksi."

Vaikka toiminnan painopiste oli opinnoissa, ei vapaa-ajantoimintaa täysin unohdettu. Ensimmäisen vanhojen ja uusien opiskelijoiden tutustumistilaisuuden Silmänkääntäjä järjesti syksyllä 1979 ja muutamaa kuukautta myöhemmin oli aika ensimmäisten Silmänkääntäjän pikkujoulujen. Vuoden loppuessa yhdistyksellä oli 24 varsinaista jäsentä.

Vaikka Silmänkääntäjän toiminta lähti ripeästi liikkeelle, saatiin yhdistyksen rekisteröintiä odottaa vuoteen 1984, joka oli yhdistykselle varsin värikäs. Vuosikertomuksen mukaan "Yhdistys koki varsin vilkkaan kevätkauden, joka huipentui varsinaiseen työtaisteluun oppiaineen tasavertaisuuden puolesta."

Kyse oli näyttelijäkurssin ja draamalinjan oppiaineiden välisestä kiistasta Teatterimontun käytöstä. Tilanne kärjistyi, kun yliopisto tarjosi draamalinjalle neljää viikkotuntia Montusta. Kaikkiaan kuutisenkymmentä opiskelijaa meni lakkoon ja kieltäytyi osallistumasta draamalinjan opetukseen, ennen kuin määrä nostettaisiin vähintään kymmeneen tuntiin viikossa.

Ensimmäisenä kompromissina yliopisto ehdotti draamalinjalle päivittäistä opetusaikaa kello 8.30-10.00, mikä toisi vaaditut kymmenen viikkotunnit. Ehdotus äänestettiin Silmänkääntäjässä kumoon murskaluvuin.

Ainejärjestö oli valmis taistelemaan oppiaineen puolesta, vaikka lakko oli Silmänkääntäjälle raskas. Vuosikertomus toteaa, että "kyseinen tapahtuma lannistikin sen kevään muun toiminnan totaalisesti."

Koko yhdistyksen lannistaminen ei kuitenkaan onnistunut, vaan seuraava "syksy lähtikin liikkeelle positiivisemmissa merkeissä. Yhdistykselle hyväksyttiin uudet säännöt ja toimenpiteet yhdistyksen rekisteröimiseksi saatiin käyntiin."

Vuoden 1984 sääntöjen mukaan Silmänkääntäjä on draamalinjan ja teatteriopin opiskelijoiden etujärjestö, joka "ajaa heidän yhdistykseen liittyviä etujaan, kehittää mahdollisuuksien mukaan draamalinjan ja teatteriopin opetusta, edistää draamalinjan ja teatteriopin opiskelijoiden oman opiskelualansa tuntemusta, järjestää jäsenistölleen suunnattua virkistys- ja huvitoimintaa sekä lisätä teatterintutkimuksen ja tutkimustulosten yleistä julkisuutta."

Outi Nieminen